maanantai 21. joulukuuta 2009
maanantai 14. joulukuuta 2009
muutoksia
tärkeimpäne ehkä se että meillä on uusi perheenjäsen Ansa pieni bootsu tyttönen joka on vienyt koko perheeen sydämet niin isännän kuin koira poikienkin, omastani puhumattakaan :)
Anselmi muutti meille 5.12 ja nyt on aika vielä mennyt tutustuen kovat suunnitelmat olen kyllä jo laatinut joululoman ja ansan pään menoksi.. ensi kesänä viimeistään menemme moikkailemaan lampaitakin.
lisäksi olen pallannut takaisin normaaliin päiväjärjestykseen en siis enää ravaa paraisilla joka toinen viikko, opiskelut ovat siis loppuneet ja olen nyt siis koulutettu koiran kusettaja :D
reeni paikkoja agin puolella on kovin vaikea saada täällä porissa ja se tuottaa nyt pään vaivaa melkolailla, rinon kanssa ei kisa ikä ole vielä täynnä vaikka poitsu starttasi jo att epiksissa liedossa ja tullen hienosti toiseksi :)
eli ehdottomasti meidät ähdään jatkossakin radoilla kunhan ikä täyttyy!
toko startti on suunnitteilla 7.2 kunhan ilmo kokeeseen alkaa ja katsotaan mahdummeko mukaan.
lonkka, (selkä) ja kyynärät kuvataan 14.1 sekä ansalta että rinolta ja jännityksellä jo odotan mitä kuvissa näkyy.
myös alk vuonna tapahtuu muutoksia asumis asioissa, muutamme omakotitaloon "maalle" ja koirat saavat vihdoin sen oman pihan ja pääsevät pois kerrostalosta :D se jos mikä on huippu juttu!
perjantai 13. marraskuuta 2009
potenssiin 1000?
1. ota sohvalle viereen nukkumaan ja paijaa samalla kun itse katselet kannettavalla asuntoja (ja huomaat kohta että sut on jyrätty pois sohvalta..)
2. harrasta paljon kaikkia koiran itsetuntoa kohottavia lajeja
kuten canicros, agility, toko...
3. silitä koiraa kehu sitä aina ohi mennen ihan vaan siksi kun on niin söpö ja maino tyyppi ja vielä niin kiltti poika
4. anna koirann nuolla lautsesi ihan puolivahingossa ja heittele sille ruokaa ohi mennen pöydästä maistiaisiksi
vuolaa ja mitä meillä on?
mahtavalla itsetunnolla ja egolla varustettu UROS joka ullkoillessa ruopii maata ja tuiojottelee joka suuntaan tähystäen uhkia ja on ottanut oikeudekseen vieläpä nuuhkia emännän peräpeiliä..
nooh yksi pikku ärähdys ja maksi on taas oma pieni kiltti mähmi.. joten se siitä ;)
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
koiran kanssa eläminen, helppoa vai ei?
ei, ei se ole kunhan muistaa että koira on koira ei mikään kone.. koira on eläin ja eläimet toimivat hippasen eri periaatteilla kuin me ihmiset jos toimivat ollenkaan.. monet meille niin normaalit tilanteet ovat koiralle suorastaan vasten mielisiä ja kauhistuttavia. paras katsoa peiliin ja miettiä asia uusiksi jos koira ei tottele tai toimi luultavimmin se vika löytyy sieltä hihnan toisesta päästä eli meista ihmisistä..
mihin koira hoitoon matkan ajaksi?
ottaakko toinen koira?
miten koira pärjää yksin kotona?
mitä musti tahtoisi syödä?
miksi se taas jahtaa häntäänsä?
miksi on syönyt sohvan?
miksi kakkinut uudelle matolle ja taas on nurmikossa kuoppia..
miksi se on niin vahainen vieralle koirilla?
onko koirani päässä vikaa?
onkohan se sairas?
miksi? miksi? miksi?
perjantai 6. marraskuuta 2009
kohtaamisia öisellä pellolla
karmaiseva kokemus joka ehkä säilyy hetken muistissa ja muistaa taas että suomenkin luonnossa niitä petoja on omastakin takaa ilman että ihmiset tyhmyydellään niitä sinne lisää väkertävät..
joo siis oltiin ilta pissalla ja päästin koirat pellolle niin kuin aina
hetkenpäästää alkaa kuulu rinon "paniikki" haukku, en ole ehkä ikinä kuullut niin kiihtynyttä ääntä pikku miehestä, kutsun luokse ja rino tulee heti ja nopeasti mutta ei rauhotu jatkaa haukkumista, kieppaan rauhatoman kaverin kainoloon kun remmejä ei tietenkään ollu mukana..
mentiin rinon kanssa suuntaan jonne maksi oli mennyt ja mistä rinon haukku kuului, kutsuin maksia mutta pystykorvaa ei kuulunut.. mnetiin vielä lähemmäs ja sitten näkyi
pellossa kaksi hahmoa, toinen oli lähes lamaantunut maksi häntä alhaala ja karvat keesinä selän päällä toinen kyysristynyt mikälie elukka (ilves, susi??) varustettuna kaamealla murinalla kutsuin taas ja vasta nyt maksi uskalsi liikkua ja tuli luokse sen näköisenä että "huh äiskä onnkes tulit se meinas syödä mut.."
onneks se mikälie ei käynyt poikien päälle ja selvittiin säikähdyksellä.. siitä en tiiä ehtikö kukaan muu pissiä sen reissun aikan kuin minä melkeen housuun..
lauantai 31. lokakuuta 2009
kohta pitäisi lähteä rinon kanssa reenailemaan tokoa ja sen jälkeen mennä kurkkimaan pelastuskoirailuun täähtäävälle alkeiskurssille, vaikka rino onkin jo pikkusen reenaillut ei alkeet tee kenellekkään ikinä pahaa :)
heh näin lauantai aamuna ei oikein ole paljon sanottavaa, halusinvain kertoa ihmisille jotka ehkä seuraavat blogia että nuo koirat välillä kaikessa karmeudessaan ja toisinaan kaikessa ihanuudessaan tekevät elämästä elämisen arvoisen, vaikka joskus suorastaan v***taa kun pojat ovat keksineen jotain todella älykästä antavat ne kuitenkin paljon.. mikään ei ole ihanampaa kuin työpäivän jälkeen lähteä kahden heiluvan hännän kanssa metsään tai pellolle juoksemaan..
pojat, äiti rakastaa
perjantai 30. lokakuuta 2009
keskiviikko 28. lokakuuta 2009
rinosta sittenkin hakukoira?
tämän päivän haku reenin perusteella KYLLÄ!
rinolla on ollut taukoa hausta nyt jonkin aikaa ihan siksi että herra on enemmän mörköillyt metsässä kuin hakenut, nyhjännyt jalan vieressä jaei irtoamisesta tietoakaan.. nyt on jostain tullut rohkeutta, hyvä risseri!
tehtiin ihan yksin kertainen reeni ensimmäinen ihan näköpakona ja rino lähti vauhdilla ja innoissaan, toinen näköpakona niin että rino näki että lähti ja sitten käänsi hetkeksi pois ja kolmas meni sillä aikaa valmiiksi.. toinen näköpako löytyi heti ja USKOMATONTA! kolmas valmis maalimies löytyi melkeinsamantien :) niin iloinen ja tyytyväinen rinoon jälleen kerran <3 rino on äitin hienoin!
lopuksi viälä kuva rinosta viimetalvelta, kyllä se lyhyt jalkanenki pääsee ;)
The Cardigan Welsh Corgi and Its Herding Heritage
their dog is made up of – purebred owners like to imagine what the job of original dog
was whose descendant now adorns their sofa. The Cardigan Welsh Corgi appears to be
an ancient breed from dwarf dog bones found in Wales that are probably around 2000
years old. Was this really the ancient Corgi more or less as we know it today? Was this
dog used as a farm and herding dog, or did it have another purpose? We can only guess.
Of course, the concept of purebred dogs as we know it today is extremely recent – only
for the last 100 years or so have stud books been kept and dogs bred only to others of the
same look or “type”. Most working dogs in Wales would have likely been bred for
working ability with little regard for looks.
Many people in the breed today feel that the Cardigan was only ever a pet, and that a
Border Collie-like, strong-eyed dog most likely did the farmer’s work. I am no expert on
herding, but I do like to study canine behavior, and I can say that all three of the
Cardigans currently living with me have some type of herding behavior. Another
argument against the Corgi being a non-functional pet is that the Welsh farmers were
extremely poor, and were very unlikely to have kept any animal that had no other purpose
than essentially ornamental. One can imagine that the novelty of the short legged
Cardigan may have been a source of pride and amusement for the farmer, but the dog
would have had to have a job as well. The trait of short legs is a dominant one, so if they
had been so inclined, it would have been easy enough to quickly breed it away. The short
legs definitely do make the Cardigan less ambitious than other herding breeds, and on a
small patch of land, that may have been an attractive quality. The last thing one needs is
a high energy, busy dog that is into everything when essentially, the dog’s work for the
day is done in short order.
In her article Herding Style is Not a Fashion, Ann Garner outlines the three main herding
styles: Driving, which is essentially moving stock together and then moving the animals
away from the shepherd, which is what the original Cardigans would have done;
Mustering, which is performing an outrun to gather the animals to the shepherd, an
example is the style of the Border Collie; and Tending, which is moving around a group
of animals to contain them, or moving the animals by “wearing” back and forth behind
them, with the shepherd in front leading the way, an example of this style is the German
Shepherd Dog.
In my own dogs, I have Ruby, who likes to head stock and keep them pinned down in a
corner; Sophia, who wants to drive straight at the stock, which tends to scatter them. She
can, however, be convinced to circle around the stock, and she is extremely tough, with a
lot of “power”; and Bryn, who shows ability to flank or gather the stock. During Bryn’s
herding instinct test, he also gathered a sheep that had split off from the group, which is a
very good behavior if we are to compete in AKC herding trials eventually.
It is thought that at one point in its development the Cardigan was crossed with other
herding breeds in an attempt to make it more useful, once the task of driving cattle was
no longer common. Reportedly, crosses were made to the Red and Brindle Herders. In
the modern Cardigan, one can see mainly two different styles of herding if instinct is
present, mustering and driving. Herding instinct is present in a surprising proportion of
dogs even though very little has been done to preserve these instincts for many
generations.
Although it is written about the Pembroke Corgi, one could imagine this observation by
John Holmes in his book, The Farmer’s Dog, as easily describes the Cardigan:
Quite distinct from the above types of working dogs are the Welsh Corgis and
Lancashire Heelers, both of which are essentially cattle dogs. Best known of
these (as pets of the Royal Family rather than as cattle dogs), are the Corgis, of
which there are two types – Cardigan and Pembroke. Having bred the latter since
1933 and having owned more of them than all the other breeds put together (at
one time I had twenty brood bitches), I can speak from experience. From that
experience I can say that, as drovers’ dogs, to keep a bunch of cattle moving on
the road, push them into wagons, keep sheep off troughs while food is being put
in, or push them through a muddy gate, a good Corgi is hard to beat. They are,
however, close-run, rough workers and as all-rounders on the farm cannot be
compared with the Border Collie. If, however, you have, or fancy, a Corgi, it is
quite possible that you may find one that will be a useful asset around the farm.
The best ratter I ever knew, also the best cattle dog, was my first Corgi, from
which all of my strain were descended…
…The chief trouble with Corgis, German Shepherd Dogs and other breeds not
usually used for work is that they are not bred for work either. Although many,
bred from generations that have never seen a sheep or a bullock, still have a
strong herding instinct, many do not and there is no way of telling except by
actual trial.
I do believe that Mr. Holmes is correct in that anyone wishing to compete in herding
trials with a Cardigan, or to use a Cardigan as a farm dog, should either find a breeder
who is actively breeding working stock dogs, or can take their chances on a Cardigan
puppy from a show breeder. Almost any well constructed Cardigan can be trained for
other performance sports, such as obedience, rally, agility or tracking, but herding
competition is the most difficult dog sport, and even though herding behaviors can be
trained for trialing, it would be best to stack the deck for success if you are acquiring a
Cardigan for this purpose by looking for a breeder knowledgeable in this activity.
I will amend this article at a later date when Brynnie and I become more proficient with "
this activity.
Nancy Willoughby
July 11, 2008
lainailtua tekstiä :) mielenkiintoinen...
tiistai 27. lokakuuta 2009
kuka koulutti ja ketä?
On tärkeää opettaa ihminen seisomaan hievahtamatta paikoillaan. Opetus tapahtuu siten, että yksinkertaisesti mennään maahan eikä enää liikuta siitä milliäkään. Aluksi ihminen repii ja riuhtoo, maanittelee ja uhkailee, yrittää lahjoa makupaloilla jne. Näistä ei kumminkaan kannata välittää. Ne ovat normaaleja reaktioita kouluttamattomalle ihmiselle. Vähitellen, johdonmukaisesti harjoittelemalla saadaan yleensä jokainen ihminen oppimaan edes välttävä paikallaolo. Alkuvaiheessa tulee vain muistaa maata tiukasti ja peräänantamattomasti aloillaan ja tuijottaa ihmistä silmiin. Kun ihminen osaa paikallaanolon, ei tarvitse kuin vähän jarruttaa taluttimesta, niin hän jo kiltisti pysähtyy odottamaan.
-Taluttimessa seuraaminen
Kunnolla koulutettu ihminen seuraa koiraansa pusikot ryskyen minne tahansa. Ihmisen kunnosta ja iästä riippuen kannattaa alkuvaiheessa sopeuttaa vauhti siten, ettei ihmiselle koidu liiallista ylirasitusta. Pääsääntönä voidaan pitää, että kun talutin on koko ajan kireällä ja ihminen raahautuu perässä tasaisesti puuskuttaen, on vauhti sopiva. Mikäli epämääräistä valitusta, vinkunaa tai korinaa ilmenee, on syytä hidastaa vauhtia hetkeksi. Kunnolla ja vauhdikkaasti seuraava ihminen on jokaisen koiran ylpeys.
-Taluttimetta seuraaminen
Tämä on helppoa opettaa sen jälkeen kun luoksetulo on kunnolla opittu. Luoksetuloon vain lisätään se, että aina kun ihminen on melkein kohdalla niin siirrytään hieman etäämmäs ja taas hieman etäämmäs jne…
Tällä tavalla ihminen oppii taluttimetta seuraamisen ihan huomaamattaan. Ihmisen karjumisesta ja naaman punottamisesta ei kannata välittää, ne kuuluvat alkuvaiheessa asiaan kun paras ystävämme haluaa osoittaa innostustaan ja kannustustaan taitavalle koiralleen.
Kun toistat näitä asioita päivittäin, voit olla varma edistymisestäsi. Muista kuitenkin, että koulutettavana on ihminen, ystäväsi, ja koulutuksen tarkoituksena on olla mukava harrastus sinulle, vaikka samalla luultavasti teetkin ihmisestäsi hermoraunion
-Liikkeestä maahanmeno
Tämä tapahtuu taluttimessa seuraamisen yhteydessä siten, että kun vauhti on sopiva kiepsahdetaan ympäri, jolloin hän kompastuu jalkojensa ympärille kiristyvään taluttimeen ja menettää tasapainonsa. Maahanmeno on yleensä erittäin ripeä.
-Liikkeestä seisomaan jääminen
Tätä harjoitellaan niin ikään taluttimessa. Liike on yksinkertaisuudessaan seuraava- vauhdin ollessa kohtalainen pysähdytään äkkiarvaamatta esim. haistelemaan. Kun talutushihna loppuu pysähtyy ihminenkin automaattisesti. Tässä kannattaa jälleen ottaa huomioon taluttimen päässä olevan kaksijalkaisen ikä ja kunto ja soveltaa pysähdyksen nopeus sen mukaan. Mikäli vauhti on liian kova, tulee suorituksesta enemmänkin liikkeestä pyllylleen tupsahtaminen.
-Luoksetulo
Tämäkin on ehdottaman tärkeää opettaa jokaiselle ihmiselle. Yleensä heillä on, laiskoja kun ovat, vain tapana seisoskella paikoillaan ja karjua koiraansa. Tämähän ei vetele. Paras tapa opettaa luoksetulo on tehdä itsensä niin vastustamattomaksi ettei ihminen voi olla tulematta. Voi esimerkiksi rynnätä autoteille tai lasten leikkipuistoon kakalle. Keinot ovat monet. Eräs varma keino on kieriskellä tuoksuvassa raadossa tai ahmia pilaantunutta ruokaa tai kalanperkuujätettä. Kun ihminen on tullut kiertelemättä luoksenne, ei kiitosta saa unohtaa. Märkä pusu keskelle naamaan kalan uimarakko suupielestä roikkuen on kiitos jota ihminen ei heti unohda!
maanantai 26. lokakuuta 2009
...
ja rinon paino 12,5kg ja säkä 31cm
eilen reenaitiin agilityä ja jätkä veti hienosti :)
täisillä eteenpäin hyvä kun pysyi perässä!
vauhtia siis tullut lisää huimasti kun este varmuus on lissäntynyt, heh rino on koira joka ei halua tehdä virheitä ja mokailla kaikki pitäs aina onnistua eikä virheitä saa tulla :D
tiistai 20. lokakuuta 2009
elämää 1v uros kookin kanssa.. riemukastako?
elo 1v kooki herran kanssa ei välttämättä ole se helpoin asuin kumppani yhtään kenellekään tai mihinkään olosuhteisiin..
herran loputon energia ja emännän järkyttävä kiire ja siitä johtuva ressi ja väsymys ei ole ehkä se paras mahdollinen yhtälö..
mitä vähemmän ehtii harrastaa ja puuhata piskin kanssa sitä enemmän se keksi jännitysttä lenkeillä ja se ehkä onkin tämän hetkinen ongelma numero yksi
tyyppi siis keksii hinkumista vastaan tulijoiden
luo jos en ole kärppänä ja ojenna kaveria..
noh kiellon uskoo kyllä jos sellaisen ehtii ajoissa antaa.. ihan ok ei siinä mitään mutta saisi kyllä pikkuhiljaa oppia että ohitus on ohitus ja ei aiheuta mitään ylimääräistä hämminkiä..
naksuttimen otin nyt ohitusten avuksi ja alettiin opetella kontaktissa ohittamista, tavoitteena siis että vastaan tulijan tullessa koia kääntäisi katseen auttomaattisesti minuun silloin on helpompi viestiä koiralle lisä ohjeistusta..
helpolla ollaan silti päästy rinon kanssa tmä oikeastaan ainoa ongelma ongelma johon ollaan törmätty koko yhteisen taipaleen aikana ja tätäkään ei esiinny jos koiraa on ajtivoitu tarpeeksi eli vaikuttaisi jonkinlaisen jännityksen hakemiselta.. heh tarpeeksi aktivointi on rinon mielestä parin tunnin irti olo lenkki + toko/agireenit + parit pissatukset + vielä jotain naksuttelu juttua illalla kotona.. heh heh no itsepä olen tyypin opettanut siihen että koko ajan tehdään..
lauantai 3. lokakuuta 2009
rino jo 1v!! (viikon päästä vasta mutta kuitenkin)
http://www.facebook.com/profile.php?id=735549838&v=app_2392950137&ref=profile#/video/video.php?v=141380809838
perjantai 21. elokuuta 2009
syksy-hakureeni2
perjantai 14. elokuuta 2009
syksyn ensimäisten haku reenien jälki puinti
torstai 13. elokuuta 2009
kääpiökoira
-> kääpiö mikä kääpiö :D
eli kahessa kuukaudessa tullu painoa lisää 800g
kai se on ihan sopiva tahti, ei sen tarvii enää mun mielestä isommaks kasvaakaan :)
perjantai 7. elokuuta 2009
näytelmät
näytelmä meni hyvin ja tuomari antoi hyvän arvostelun:
lisäksi sai ERI:n ja voittiluokkansa sekä oli PU4 :) eli hyvin meni
keskiviikko 29. heinäkuuta 2009
muutama kuva :)
tiistai 28. heinäkuuta 2009
hirveen harmikoiran tarina
mä olen tullut siihen loppu tulokseen että maksi on mulle se rakkain ja tärkein koira, Se koira se ykkös koira.. maksi on mun luottokoira ja paras seuralainen tilanteessa kuin tilanteessa, se on luotettava ja me ollaan koettu paljon yhdessä.
Maksi tulee kotiin
Hirveeharmikoira
Ensimmäiset puolivuotta meni loistavasti, ei mitään sen suurempia ongelmia tai olihan niitä mutta niihin oli kasvanut kiinni ja niitä ei enää itse nähnyt. Mulla alkoi kuitenkin mennä into koiran kanssa touhuamiseen kun piski veettoili ja näytti keskaria joka käänteessä, toko ryhmän ohjaajakin alkoi siitä jo vittuilla miten koira vei minua 6-0.
Päätin että nyt tämä saa kyllä riittää ja päätin ottaa selvää koirani ongelma käyttäytymisestä, alkaa perehtyä koirien sielun elämään syvemmin. Lisäksi kaipasin tueksi osaavaa kouluttajaa. netistä löysin koiraneuvola sivuston ja sitä kautta Pertti Vilanderin ja koiran korjaus kirjan.
Pertin metodeihin tutustuessa sain huomata että ei minulla mitään ongelmakoiraa ole, vaan olin itse ongelma emäntä.
Maksin synti listalle kuului monenlaista ihmisen kannalta ongelmallista käytöstä jota me tietämättämme vahvistimme.
-ulvominen ja haukkuminen yksin kotona.
-tuhoaminen.
-hihnassa vetäminen.
-riistan perään karkailu.
-kokoaikainen huomion haku.
-lällättely, suorastaan vittuilu koulutus tilanteissa kävi käsille, ei antanut itseään kiinni yms.
-rähjäämistä remmissä.
saimme huomata että omaa käytöstä sopivasti muuttamalla kaikki nämä pienet ongelmat olivat historiaa ja elämä koiran kanssa ihanaa.
perjantai 17. heinäkuuta 2009
sitä sun tätä
torstai 9. heinäkuuta 2009
taasu pipi -> murtunu varvas!
eka näyttely retki + sukulointia
oon ihan unohtanut kertoa rinon ensimmäisestä näyttely retkestä 13.6.2009 vinttikoira radalle helsinkiin :)
maanantai 6. heinäkuuta 2009
peuroja ja kipeitä tassuja
yhteis potretti, maksi näyttä niin vanhalta.. noh onhan se jo melkeen 3v :)
tiistai 30. kesäkuuta 2009
kääpiö, rakastettava kääpiö <3
tiistai 23. kesäkuuta 2009
aijai jai... arviointi erhe
keskiviikko 10. kesäkuuta 2009
se ravaa sittenkin :D
sunnuntai 7. kesäkuuta 2009
...
tiistai 2. kesäkuuta 2009
lelupalkka? siis tä? siis voiko lelullakin palkata? + maksin hieronta
perjantai 29. toukokuuta 2009
kesä video :)
ja kesän ensimmäinen uintiretki...
rinon ensimmäinen uintiretki :D
torstai 28. toukokuuta 2009
rinon paino
tosiaan sai 10päivän antibiootin ja kynttä seuraillaan ja jos ei parane poistetaan :/