Usein kun kaikki ei mene aivan putkee sitä miettii että miksi ihmeessä minulla on kaira, koiria? miksi ihmeessä? Viime aikoina olen ollut niin väsynyt monestakin syystä.. perheessä on ollut hyvin rankkoja tapauksia jotka ovat vaikuttaneet minuun kuin koiriinkin hyvin voimakkaasti.
Tänään oli taas toisenlainen päivä. Muistin taas miten hienoja koiria minulla loppuviimeksi on.
Miten monta asiaa olen tehnyt niiden kanssa oikein jotta olen saanut luottamuksen, kunnioituksen.. ystävyyden. Ehkä koirien omistaminen onkin loppuviimeksi ilo ;) ja onhan se.
Miten hieno onkaan se tunne kun lenkkipolulla lauman keskelle ryntää vieras koira haukkuen ja omani vain katsovat minuun ja odottavat että toimin. Miten hieno onkaan se tunne kun olen niiden arvoinen ja ajan haukkujan pois. Miten hienoa?
Kiitos murut :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti